"Kymenlaaksosta kansainvälisesti merkittävä osaamiskehräämö"

| Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu | Blogi

Kymenlaakson ihme -juhlavuoden verkoston haastatteluja, osa 1: Petteri Ikonen.

Petteri Ikonen, koulutusalajohtaja, Xamk.

Petteri Ikonen, toimit kulttuurin ja liiketalouden koulutusalajohtajana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Mitä juhlavuosi merkitsee Xamkille?

Korkeakoulun tausta on vahvasti metsässä ja innovaatioissa. Koulutuksilla halutaan olla mukana uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä. Juhlavuoden verkostossa on paljon osaamista, jota halutaan kehittää ja hyödyntää yhdessä toimijoiden ja yritysten kanssa, etenkin puumateriaaleihin perustuvia aloja. Juhlavuoden verkoston kautta yhdessä kehittäminen ja osaamisen löytäminen on mahdollista ja luontevaa - vastuullisten palveluiden ja tuotteiden, uusiutuvien raaka-aineiden sekä vastuullisen koulutuksen ja ajattelun kehittämisessä verkosto ja sen laaja osaaminen ovat tärkeitä. Jos katsoo futuuriin, juhlavuosi on tärkeä historiasta ja haasteista oppimisen kautta, että pystytään kehittämään aluetta yhdessä ja tuomaan elinvoimaisuutta - ei olla ajopuita vaan tehdään tulevaisuutta yhdessä verkoston avulla.

Itselle juhlavuosi on mahdollistanut ymmärryksen laajentamisen tästä aiheesta ja verkoston osaamisesta. Koko metsätalous ja -teollisuus – opin taas jotain uutta! Esimerkiksi Kymenlaakson kauppakamarin juhlavuoden seminaari Pato Areenalla toi esiin metsäteollisuuden koko skaalan ja herätteli huomaamaan, että isoimmissa yrityksissä aihetta jo katsotaan laajemmin. Juhlavuosi havahdutti löytämään uudenlaisia aspekteja historiasta.

Miten Xamk osallistuu juhlavuoteen?

Xamk koordinaattorin roolissa haluaa rakentaa siltoja eri toimijoiden väliin sekä saada silloille myös liikettä. Ristiinpölytys kehittämisen, tutkimuksen ja yrityksen välillä ja luovien alojen tuominen mukaan teknis-matemaattisille aloille tuo lisäarvoa.

Xamkin opetuksen ja TKI-osastojen yhdessä tuottama video Taimesta tulevaisuuteen kertoo puun arvoketjusta ja on juhlavuoteen sopiva julkaisu. Video oli luonteva osio, jonka saattoi liittää juhlavuoteen, koska teemat ovat pitkälti samat. Video nivoo Xamkin osaajat yhteen ja kuvaa korkeakoulun monipuolista toimintaa sekä yhteistyötä alueen verkostoissa ja eri sidosryhmien kanssa. Juhlavuosi tuo mukaan historiallisen taustan ja ymmärryksen, sekä tekee näkyväksi alueen vaikutuksen korkeakouluun ja korkeakoulun vaikutuksen alueeseen.

Mitä juhlavuoden verkosto merkitsee?

Isommassa kuvassa verkosto mahdollistaa kansainvälisiä läpimurtoja. Jos hyödynnetään verkostoa tehokkaasti ja tuodaan asiat samaan koriin, luodaan uutta kehittämistä ja tutkimusta, josta syntyy uusia innovaatioita. On mahdollista vahvistaa PK-sektorin toimijoiden kansainvälisiä kontakteja ja uusia puun hyödyntämismahdollisuuksia, esim. pakkausten tuotannossa. Metsäteollisuus on aina ollut kansainvälistä, nyt kansainvälistä toimintaa on saatava lisää pienempien toimijoiden pariin. Esimerkkinä puun hyvinvointia tuova aspekti, jota muotoilupuolella hyödynnetään.

Miten Xamk sijoittuu Metsäteollisuuden 150 vuotiseen tarinaan?

Metsäteollisuus on ollut merkittävä korkeakoulun synnyn kannalta, video hyvä esimerkki siitä. Puun ekosysteemi nivoutuu koulutuksen jokaiseen osa-alueeseen. Xamk on ollut metsäteknikkojen ja insinöörien kouluttaja. Metsäteollisuus on ollut meidän puujalkoja! Jos Kymijoki on korkeakoulun verisuoni, puu on sen veden päällä oleva liha. Etelä-Savosta on tuotu raaka-ainetta ja tuotteet lastattu Kotkassa eteenpäin.

Mikä on Kymenlaakson metsäteollisuuden menestyksen salaisuus?

Sijainti materiaalin ja liikenneyhteyksien kannalta. Mentaaliselta puolelta metsäteollisuudessa kokeilu- ja innovaatiohalukkuus sekä kyvykkyys muuttua. Toinen puoli on työvoiman saatavuus, ja siinä koulutus on tärkeä elementti. Myös Kymin ammattikoulun merkitys toki, ja tehtaiden sosiaalinen vastuu, päiväkodit ja koulutus ym. Metsäteollisuuden alkutaival perustui yhteisöllisyyteen ja yhteishenkeen, mutta toisaalta siitä on ollut vaikea päästä myös eroon – eli kun tehdas lopettaa, on muutos vaikeaa. Nyt täytyy löytää uutta teollisuutta.

Kymenlaakson vahvuuksia ovat sijainti ja logistiset järjestelmät sekä metsäteollisuuden innovaatioherkkyys. Haasteina ovat yksialaisuus, on oltu niin vahvasti metsäteollisuudessa kiinni, ettei nähdä sitä tukevia ja siitä syntyviä monialaisia elinkeinomuotoja. Rohkeutta heittäytyä uusien monialaisten elinkeinoavausten tekemiseen tuotteissa ja palveluissa tarvitaan.

Miten kuvailisit Kymenlaaksoa 5 sanalla tai asialla?

Ujo, luottamuspula omiin osaamisiin, kyvykkyys ennakoida, alueen historian kautta kumpuaa usko alueen kehittymiseen eli periksiantamattomuus, jäyhyys.

Miten näet Kymenlaakson tulevaisuuden?

Korkeakoulun kannalta kehittyminen eri toimialojen rajapinnoilla, uudet ammatit ja innovaatiot, joiden kehittymistä tukee kansainvälinen yhteistyö. Jo edellisten 150 vuoden aikana kansainvälinen yhteistyö on ollut luonteva osa kymenlaaksolaisuutta. Nyt taustalla on kansainvälinen puunjalostusteollisuus, jota tullaan hyödyntämään tulevaisuudessa yhä enemmän. Täällä syntyy myös immateriaalista tuotantoa kuten luovan alan teollisuutta ja luovan alan tuotantoa. Alue tulee muuntumaan kansainvälisesti merkittäväksi osaamiskehräämöksi!

150 vuotta on loppujen lopuksi lyhyt aika. Teollisuus voi olla alueista riippumaton, mutta myös ihmisten mahdollisuus uuden löytämiseen ja asioiden hyödyntämiseen on paikasta riippumaton. Kymenlaaksosta tekee kansainvälisesti kiinnostavan se, ettei kymenlaaksolainen välttämättä enää sijaitse Kymenlaaksossa, vaan yhteistyö laajenee ja leviää paikkariippumattomaksi, henkinen sijainti ohittaa fyysisen – eli Kymenlaaksosta tulee globaali osaamisen platform, josta ponnistetaan maailmalle ja joka tunnistetaan kymenlaaksolaiseksi missä päin maailmaa tahansa.

 

Koulutusalajohtaja Petteri Ikosen Teams-haastattelu 21.6.2022, haastattelijana Laura Lehtinen, TKI-asiantuntija, Luovien alojen tutkimusyksikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.


Jaa tämä artikkeli
www.kymenlaaksonihme.fi

Kymenlaakson metsäteollisuus täyttää 150 vuotta vuonna 2022. Kymijoen varrelle syntynyt metsäteollisuus muovasi Kymenlaakson ja auttoi nostaman koko Suomen vaurauteen ja maailman tietoisuuteen. Merkkivuotta on syytä juhlistaa koko valtakunnan voimin!

© 2022 kymenlaaksonihme.fi. Oikeudet muutoksiin pidetään.

L Kotka

L Kouvola

L Liitto

L Xamk