"Nyt löytyi aihe, jonka parissa vedetään yhtä köyttä"

| Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu | Blogi

Kymenlaakson ihme -juhlavuoden verkoston haastatteluja, osa 3: Ari Utriainen.

Ari Utriainen, Luovien alojen tutkimusyksikön johtaja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta, mitä juhlavuosi merkitsee Luovien yksikölle?

Luovien yksikkö on ottanut aktiivisen roolin verkoston rakentamisessa ja tuntenut vastuuta aihepiiristä ja sen merkityksestä - ei ainoastaan kulttuuriperinnön vaan myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Kaikkien täytyy tehdä työtä vihreän siirtymän eteen, myös luovien, ja etsittävä uusia malleja ja yhteistyötä. Toivoisin, että aktiiviseksi ja innokkaaksi osoittautuneen verkoston toiminta jatkuisi tulevaisuudessakin. Tästä on tullut pohjalaisittain ilmaistuna koko Kymenlaakson kökkä, eli talkoot! On hienoa nähdä, miten osallistujat näkivät merkityksen isona asiana ja lähtivät talkoisiin.

Taimesta tulevaisuuteen -videon käsikirjoituksessakin näkyi, että osaamisen ja liiketoiminnan kehittämisessä moni ala on tekemisissä metsäteollisuuden, puunjalostuksen ja uusiutuvien materiaalien hyödyntämisen kanssa. Keskinäinen arvonanto konkretisoituu ja ehkä opitaan arvostamaan eri aloja paremmin, kun ollaan samojen asioiden ja arvojen äärellä. Toki halutaan, että seuraavat 150 vuotta olisivat merkitykselliset, joten yhteistoiminnalle on saatava jatkoa. Tämän aiheen eri osista voi vaikka tehdä erilaisia kombinaatioita ja edistää teemoja pienryhmissä tai vuosittaisten seminaarien kautta.

Metsien arvo olisi myös nähtävä uudella tavalla, esimerkiksi sijoittamalla uusiutuvaan ympäristöön. Koko sijoittamisen käsite olisi ajateltava uudelleen vihreän siirtymän puitteissa. Arvojen muutos saa ihmiset osallistumaan yhteisen hyvän edistämiseen.

Itse olen koulutukselta teollinen muotoilija ja aikoinaan suorittanut myös käsi- ja taideteollisen opiston puualan muotoilukoulutuksen. Olen suunnitellut lukuisia puuesineitä ja -huonekaluja, joten omakohtaista kokemusta puusta löytyy.

Miten Luovat osallistuu juhlavuoteen?

Xamkin Luovat alat koordinoi juhlavuoden verkostoyhteistyötä. Sen lisäksi, että ihmiset yksikössä kokivat aiheen tärkeäksi, on tämä luovien yksiköllekin merkityksellinen teema. Haluamme yhdessä muiden kanssa olla etujoukoissa edistämässä vihreää siirtymää ja uusiutuvien materiaalien entistä fiksumpaa käyttöä, johon suomalaiset metsät meillä luonnollisesti kuuluu.

Mitä juhlavuoden verkosto merkitsee?

Ainakin sitä, että nyt löytyi aihe, jonka parissa vedetään yhtä köyttä. Hetkittäin nimittäin on tuntunut siltä, että kymenlaaksolaiset eivät ole yhden köyden vetäjiä. Kyllä me sitä kuitenkin ollaan. Ei pidä tyytyä olotilaan, ettei siihen muka kyettäisi – kyllä me kyetään.

Miten Luovat sijoittuu Metsäteollisuuden 150 vuotiseen tarinaan?

Se kiteytyy Taimesta tulevaisuuteen -videossa, jonka käsikirjoitus lähti Xamkin strategisista teemoista, joista metsät ja puu ovat yksi. Teema läpileikkaa koko korkeakoulun toimintaa, ja lähes kaikilla aloilla ja toiminnoilla oli annettavaa niin TKI-osastoilta kuin koulutuksesta. Kokonaiskoneistolla on ollut olemassaolonsa aikana iso rooli sekä perustusten luomisessa että sisällöllisesti, ja on nykyäänkin. Xamkissa koulutetaan alalle osaajia ja koneisto vie kehitystä eteenpäin ja ylläpitää luotuja toiminnan rakenteita.

Mikä on Kymenlaakson metsäteollisuuden menestyksen salaisuus?

Täällä on ollut oleelliset uusiutuvan energian lähteet vesi ja puu. Nämä yhdistämällä on lähdetty rakentamaan vientivetoista toimialaa, vaikka kotimarkkinat ovat tärkeitä myös. Toki sijainti ja reitti vientisatamaan ja läheltä löytyvät isot markkinat. Junaradan synnyttämisessä ajateltiin Pietaria, joka jo silloin oli iso metropoli.

Mikä on Kymenlaakson vahvuus? Entä mitkä ovat kehittämisen kohteita?

Vaikka on vahvaa pitkää perinnettä toimialalta, pitää rakentaa rohkeasti uutta. Maailma muuttuessa puolustustaistelu vanhan puolesta on nopeammin tuhoon tuomittu kuin uuden kehittäminen. Uutta kannattaa rakentaa vanhan päälle. Vaikka näyttää, että metsäteollisuuden perintö on pörssiyhtiöiden myötä mennyt kauas Kymenlaaksosta, on täällä vielä paljon palveluita ja osaamista, jota pitää rohkeasti kehittää, rakentaa tutkimuksesta liiketoimintapolkuja ja kansainvälistä bisnestä.

Kymenlaaksossa on kyvykkyys kehittämiseen, mutta ehkä pelipaikkaa ei vielä käytetä niin hyvin hyödyksi. Mahdollisuuksia, kykyä ja osaamista on, mutta tarvitaan lisää uskallusta ja rohkeutta, jotta päästään suurempiin saavutuksiin. Mitään kunnolla merkityksellistä ei voi nykyisin oikein enää kehittää siilossa, vaan kehittäminen vaatii monialaisuutta ja yhdenaikaista kehittämistä sekä yhteistyöhalua yli oman osaamisen rajojen. Yllättävillä uusilla osaamisalueilla onkin usein paljon annettava toisilleen ja poikittaisia rakenteita tarvitaan sekä yleisesti Kymenlaakson kehittämisessä että kestävän kehityksen kontekstissa. Esimerkiksi kiertotalouden kehittäminen ja täällä vireillä oleviin maakunnan strategisiin kehittämiskohteisiin rohkeasti panostaminen on todella tärkeää.

Kuvaile Kymenlaaksoa 5 sanalla!

Turhan vaatimaton; ulkopuolisen silmin yllättävän hyvä, joka paljastuu vasta pintaa raaputtamalla; brändittömyys tai hahmottomuus, läpivirtauspaikka; teollisuuden ja teollisten rakenteiden syntysija; Luonnostaan kaunis.

Täällä on paljon luontoon liittyviä vetovoimatekijöitä, jotka täytyisi tuoda paremmin esiin. Täytyisi myös tunnistaa ja kertoa, mitä Kymenlaakso on ja mitä se merkitsee koko Suomelle.

Millainen Kymenlaakso on tulevaisuudessa?

Kymenlaakso on tulevaisuudessa osaamisintensiivinen. Pitäisi rohkeasti tarttua kyvykkyyksien rakentamiseen. Ei ole mitään syytä odottaa, että tulevaisuus olisi erityisen murheellinen, vaikka se ei välttämättä olisikaan muita loistokkaampi. Jos alue on väestöennusteissa hiipuva, niin silti osaamisintensiivisyyttä tulee pitää yllä, sillä se pitää olemassa olevat voimavarat pystyssä, luo uusia työpaikkoja ja auttaa kehittymään. Tulevaisuus ei ehkä ole suuriin tähtiin kirjoitettu, mutta nöyrästi tekemällä tulevaisuus on erinomaisen hyvä, ei ole syytä epäillä, etteikö olisi. Monialainen yhteiskehittäminen ja yhteistyöhalu sekä avoimuus kehittämisessä ovat avainasioita.

 

Xamkin Luovien alojen tutkimusyksikön johtaja Ari Utriaisen haastattelu 30.6.2022, haastattelijana Laura Lehtinen, TKI-asiantuntija, Luovien alojen tutkimusyksikkö, Xamk.


Jaa tämä artikkeli
www.kymenlaaksonihme.fi

Kymenlaakson metsäteollisuus täyttää 150 vuotta vuonna 2022. Kymijoen varrelle syntynyt metsäteollisuus muovasi Kymenlaakson ja auttoi nostaman koko Suomen vaurauteen ja maailman tietoisuuteen. Merkkivuotta on syytä juhlistaa koko valtakunnan voimin!

© 2022 kymenlaaksonihme.fi. Oikeudet muutoksiin pidetään.

L Kotka

L Kouvola

L Liitto

L Xamk