"Kymenlaakson logistinen sijainti on erinomainen"

| Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu | Blogi

Kymenlaakson ihme -juhlavuoden verkoston haastatteluja, osa 4: Jaakko Mikkola.

Maakuntajohtaja Jaakko Mikkola Kymenlaakson liitosta, mitä juhlavuosi merkitsee organisaatiollenne?

Juhlavuosi merkitsee ennen kaikkea sen 1872 alkaneen pitkän jatkumon tunnustamista Kymenlaaksossa, jossa uudistuva metsäteollisuus yhä löytää uusia ja uusia innovaatioita. Metsäteollisuus on logistiikan lisäksi Kymenlaakson toinen kulmakivi. Logistiikkaan kuuluu satama, rautatiet ja muu kuljetusala, joita metsäteollisuus hyödyntää täysimääräisesti.  

Miten Kymenlaakson liitto osallistuu juhlavuoteen?

Kymenlaakson liitto juhlistaa omassa toiminnassa metsäteollisuutta monin tavoin osallistumalla juhlavuoden tapahtumiin myös yhtenä järjestäjänä. Ilman metsäteollisuutta ei myöskään olisi Kymenlaakson maakuntaa nykymuodossaan. Tilalla olisi jotakin aivan muuta.  

Itse olen saanut olla mukana Kymenlaakson metsäteollisuuden 150 v. -juhlavuoden valmisteluissa Xamkin kanssa.

Mitä juhlavuoden verkosto merkitsee?

Kymenlaakson liitto on luonteeltaan verkostoituja, koska yksin mikään taho ei saa niin paljon aikaan kuin yhteistyössä. Kymenlaakson liitto on aina ollut mukana metsäteollisuuteen ja muihin Kymenlaaksolle olennaisiin asioihin liittyvissä verkostoissa. 

Miten Kymenlaakson liito sijoittuu Metsäteollisuuden 150 vuotiseen tarinaan?

Kymenlaakson maakuntaliitto  - sana ei tässä tarkoita vielä nykymuotoista maakuntaliittoa – perustettiin 1937 kuntien aloitteesta. Välirauhan aikana 1941 perustettiin Kymenlaakson seutukaavayhdistys. Monien vaiheiden jälkeen näiden molempien alkuperäisten organisaatioiden ja myöhemmin niitä seuranneiden organisaatioiden tehtäviä jatkoi nykymuotoinen Kymenlaakson liitto 1993. Se on maakunnan lakisääteinen aluekehitys- ja aluesuunnitteluviranomainen. Maakuntia on Suomessa nykyisin 18. Kymenlaakson metsäteollisuuden tarinaan tuo toisen maailmansodan aikana perustettu seutukaavayhdistys liittyy kiinteästi: miksi ihmeessä tarvittiin kaavoitusta keskellä Euroopan suursotaa ja Suomen talvisodan jälkeen?  - Siinäpä se: vastaus on juuri metsäteollisuudessa. Sota-ajan talous nimittäin tarvitsi maavarauksia logistiikalle ja sille teollisuudelle, joka oli Suomen selviämisen kannalta elintärkeää koko maalle ja sen ulkomaankaupalle. Sama peruste tuli logistiikan, kuljetusväylien osalta. Suomenlahden satamien kautta metsäteollisuuden tuotteet saatiin maailmalle.    

Mikä on Kymenlaakson metsäteollisuuden menestyksen salaisuus?

Kymenlaakson metsäteollisuuden salaisuus on sen uudistumiskyvyssä. Kymenlaakson metsäteollisuuden toimintojen rajun alasajon jälkeen 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä metsäteollisuus kykeni uudistumaan Kymenlaaksossa ja se on löytänyt uusia innovaatioita, joiden varaan tulevaisuutta voidaan taas rakentaa. Maailma ei ole myöskään muuttunut täysin paperittomaksi. Kymenlaakson erinomainen logistisen sijainti tarjoaa metsäteollisuuden tuotteille edelleen Suomen parhaan reitin maailman markkinoille.   

Mikä on Kymenlaakson vahvuus? Entä mitkä ovat kehittämisen kohteita?

Kymenlaakson vahvuus on logistiikka – satama, meri, rautatiet ja muu liikenne – yhdistettynä vahvaan perusteollisuuteen, jota edustaa metsäteollisuus uusine innovaatioineen. Biotalous kaikkine kiertotalouteen liittyvine innovaatioineen sekä digitalisaatio läpileikkaavana toimintana auttavat koko Kymenlaaksoa muuttuvassa maailmassa. Pyrimme hiilineutraaliuteen jo ensi vuosikymmenen lopulle tultaessa. Itärajan sulkeutumisesta huolimatta Suomenlahti avaa kuljetusväylän koko itäisen ja kaakkoisen Suomen teollisuudelle.

Logistiikan vahvuuteen kuuluu myös pääkaupunkiseudun läheisyys: harva maakunta Suomessa on Helsingistä vain puolentoista tunnin ajomatkan ja Kouvolasta tunnin ja vartin junayhteyden päässä. Kehittämisen kohteita on useita aina osaamisen vahvistamisesta matkailun lisäämiseen saakka. Kymenlaakson nuorille tulee tarjota selkeämpiä visioita opiskelusta ja työstä omassa maakunnassa. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa Kymenlaaksossa tulee vahvistaa ja nostaa se valtakunnalliselle tasolle. Keinoina käytetään esimerkiksi lahjoitusprofessuurien lisäämistä sekä maakunnallisen yliopistokeskuksen saamista oman yliopiston puuttuessa tiiviissä yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa. Osaamisen vahvistaminen auttaa myös maakunnan yritystoiminnan virkistämisessä. Pieniä ja keskisuuria kasvuhakuisia yrityksiä tarvitaan lisää. Matkailun potentiaalia on maakunnassa vielä paljon käyttämättä niin järviseudulla kuin saaristossa.   

Kuvaile Kymenlaaksoa 5 sanalla!

Luonnonkaunis, teollinen, yritysmyönteinen, merellinen, lähellä.

Miten näet Kymenlaakson tulevaisuuden?

Uudet innovaatiot metsäteollisuudessa, muussa biotaloudessa ja logistiikassa sekä kaiken digitalisaatio on ehkä pähkinänkuoressa yksi visio tulevaisuudesta. Ihmisten arjen kannalta pääkaupunkiseudun läheisyys ehkä tulee vaikuttamaan yhä enemmän, jos Suomen väestö jatkaa keskittymistään, kuten monet skenaariot osoittavat. Kymenlaakso on jo nyt hyvin saavutettavissa, mutta tulevaisuudessa ratahankkeet saanevat uutta vauhtia, mikäli rauha Suomen lähialueilla Euroopassa säilyy. Puolustusvoimia kehitettäneen vakauden takaajana Kymenlaaksossa ja muualla Kaakkois-Suomessa osana uusia Naton ohjelmia. Kauempana tulevaisuudessa siintää visio itänaapurin paluusta parempaan eli viime kolmen vuosikymmenen ajan tilanteeseen, uuteen normaaliin, jossa itänaapurin ostosturismi voisi taas tuoda lisän Kymenlaakson talouselämään. Se ns. parempi aika ei kuitenkaan valitettavasti liene vielä vuosikymmeniin käsillä, joten emme sen varaan voi laskea suunnitelmia. Ostosturismin potentiaalia on hyödynnettävä enemmän Baltiasta, Pohjoismaista ja muualta Euroopasta. – Kaiken kaikkiaan Kymenlaakson tulevaisuuden näen valoisana perustuen maakunnan sijaintiin Etelä-Suomessa, jossa kuljetusyhteyden ja ihmisten liikkuminen ovat Suomen parhaiten mahdollisia. Moni Helsingistä Kymenlaaksoon saapunut vieras on itse yllättynyt ja isäntänsä yllättänyt: ”Ai näinkö lähellä tämä olikin?” 

 

Kymenlaakson Liiton maakuntajohtaja Jaakko Mikkolan sähköpostihaastattelu 4.7.2022 (Laura Lehtinen, TKI-asiantuntija, Luovien alojen tutkimusyksikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu).


Jaa tämä artikkeli
www.kymenlaaksonihme.fi

Kymenlaakson metsäteollisuus täyttää 150 vuotta vuonna 2022. Kymijoen varrelle syntynyt metsäteollisuus muovasi Kymenlaakson ja auttoi nostaman koko Suomen vaurauteen ja maailman tietoisuuteen. Merkkivuotta on syytä juhlistaa koko valtakunnan voimin!

© 2022 kymenlaaksonihme.fi. Oikeudet muutoksiin pidetään.

L Kotka

L Kouvola

L Liitto

L Xamk